tiistai 18. helmikuuta 2014

Perhosia ja pörriäisiä puutarhaan!


Neitoperho punalatvalla

Kirjoitin jo vanhassakin blogissa mökkipuutarhan monimuotoisuusprojektista, siitä voit lukea lisää täältä. Halusin nyt syventyä ottamaan selvää, minkälaisia käytännön tekoja voisin monimuotoisuuden edistämiseksi tehdä. Erityisesti mielenkiintoni kohteena ovat perhosia ja mehiläisiä sekä muita pöriseviä lisäävät toimet. Koska Suomen perhoslajeista jopa joka kuudes on uhanalainen tai silmälläpidettävä, on perhosia suosivat puutarhasuunnittelu erittäin tärkeää.

Perhosille paras puutarha on runsas ja se tarjoaa niille sekä suojaa että ravintoa. Eri aikaan kukkivat mehipitoiset kasvit takaavat perhosille ravintoa koko kesäksi. Erityisesti kannattaa huomioida aikainen kevät sekä syksy, jolloin luonnonkasvien kukinta ei ole ajankohtaista.

Perhoset ovat viehättyneitä tuoksuista ja väreistä. Päiväperhosilla on erinomainen värinäkö ja ihmiseen verrattuna niiden silmät toimivat huomattavasti paremmin erottaen myös ihmissilmälle näkymättömiä, mutta perhosille ja muille pölyttäjille vastustamattomia värisävyjä. Esimerkiksi keltaisissa kukissa on mesiviittoja eli perhosen näkemiä kuviointeja, jotka auttavat pölyttäjiä suunnistamisessa. Ihmissilmään ei kannata luottaa edes kukkien ulkonäön suhteen: hyvä mesikasvi voi olla meidän mielestämme erittäinkin vaatimattoman näköinen. Yöperhoset pitävät eri väreistä kuin päiväperhoset, ja siten niiden suosikkikasvitkin ovat erilaisia. Yöperhoset suosivat muun muassa yksivuotista, makean tuoksuista valkotupakkaa sekä illakkoa.

Puista perhoset suosivat raitoja, koivua ja tammea, mutta eivät juuri välitä kukkivista omenapuista.

Yleisohjeena kasvien valinnassa voisi pitää sitä, että mitä yksinkertaisempi ja vähemmän kerrottu kukka, sen helpompi se on pölyttäville mesinimijöille käytäväksi.

Edes rikkakasveja ei kannata jättää huomioimatta. Monille perhoslajeilla ne ovat elinehto, kuten nokkosperhosen toukkien ainoa ruokalaji eli nokkonen. Niitä kannattaakin jättä pystyyn jonnekin puutarhan laitamille. Muun muassa voikukka on yksi perhosten suosima kukka, jota meillä jokaisella on tarjota niille ravinnoksi.

Yksi tärkeimpiä tekoja monimuotoisuuden lisäämiseksi on jättää kasvinsuojeluaineiden ja muiden myrkkyjen käyttö sikseen. Kasvinsuojeluaineiden on todettu olevan yhtenä syynä viime vuosina hälyyttävästi laskeneisiin pölyyttäjien määriin. [Lähde: Maaseudun tulevaisuus]

Luonnollisesti myös perhoset hakeutuvat niille soveltuville elinympäristöille. Perhospuutarhalle luontaisesti paras paikka on auringossa, koska suurin osa perhosten suosimista kasvilajeista menestyy auringossa. Maatalouden muututtua koneellisemmaksi, ovat luonnon kedot ja niityt vähentyneet, ja siinä samalla myös perhosten luontaiset ravintokasvit. Erityisen hyvä perhospuutarha syntyykin kuivalle kedolle, jonka matala kasvillisuus päästää kevätauringon lämmittämään jo aikaisin. Muutkin lämpöä lisäävät materiaalit ovat perhosille suosiollisia. Jos pihasta ei löydy paljasta kalliota, voi sinne lisätä kivetyksiä.

Perhosten lisäksi muut hyönteiset, kuten kimalaiset ja mehiläiset, hyötyvät myös perhosystävällisestä mehikasvirikkaasta puutarhasta. Ja hyönteisten suosimassa puutarhassa myös linnuilla on ravintoa!

Hyväksi havaittuja mesikasveja on valtavasti, tässä niistä muutamia ensin kukinta-ajan mukaan jaettuna ja sitten aakkostettuna listana.

Mikä on sinun kokemuksesi mukaan paras perhos- tai pörriäiskasvi?

Kevätvuohenjuuri

Toukokuussa kukkivat mehikasvit:

esikot, keväällä kukkivat (Primula)
idänsinililja (Scilla sibirica)
kevätvuohenjuuri (Doronicum orientale)
näsiäpensaat (Daphne)
tarharistikki (Aubrieta x cultorum)
pitkäpalot (Arabis), tunturipitkäpalko (Arabis alpina)
vihmapensaat (Cytisus)



Kesäkuu:

keltapäivänlilja (Hemerocallis lilioasphodelus)
kultaköynnöskuusama (Lonicera x tellmania)
mirrinminttu (Nepeta x faassenii)
oranssihernepensas (Caragana aurantiaca)
pihasyreeni (Syringa vulgaris)
puistosyreeni (Syringa x henryi)
ruohosipuli (Allium schoenoprasum)


Neitoperho kaunopunahatulla

Heinäkuu:

keltasauramo (Anthemis tinctoria)
isokaunosilmä (Coreopsis grandiflora)
punahattu (Echinacea purpurea)
iisoppi (Hyssopus officinalis)
ruusuruoho (Knautia arvensis)
laventeli (Lavandula angustifolia)
varjolilja (Lilium martagon)
rantakukka (Lythrum salicaria)
mäkimeirami (Origanum vulgare)
valkokukkainen syysleimu (Phlox paniculata sp.)
loistotädyke (Veronica austriaca)


Kimalainen syyshohdekukassa

Elokuu:

sinipiikkiputki (Eryngium planum)
punatähkä (Liatris spicata)
punaväriminttu (Monarda didyma)
ryytisalvia (Salvia officinalis)
kaukasiantörmäkukka (Scabiosa caucasica)
kanadanpiisku (Solidago canadensis)


Syysmaksaruoho

Syksyllä kukkivia mehikasveja:

kallionauhus (Ligularia dentata)
purppurapunalatva (Eupatorium purpureum)
sinipallo-ohdake (Echinops bannaticus)
soihtunauhus (Ligularia x hessei)
syyshohdekukka (Helenium autumnale)
syysmaksaruoho (Sedum spectabile)
syyssyreeni (Buddleja davidii)
valkoalpi (Lysimachia clethroides)


A


akankaalit (Ajuga)


auringonkukat (Helianthus)


asterit (Aster)

H


harsokukat (Gypsophila)
harjaneilikka (Dianthus barbatus)
heliotrooppi (Heliotropium arborescens)

herukat (Ribes)
härkit (Cerastium)

I

iisoppi (Hyssopus officinalis)
illakko (Hesperis matronalis)
ikiviuhkot (Limonium)
isokaunosilmä (Coreopsis grandiflora)
isohirvenjuuri (Inula helenium)

K


karhunvadelmat (Rubus fruticosus)
kaunokainen (Bellis perennis)
kaunokit (Centaurea)
ketoneilikka (Dianthus deltoides)
keltapäivänlilja (Hemerocallis lilio-asphodelus)
keltasauramo (Anthemis tinctoria)
kultaköynnöskuusama (Lonicera x tellmania)
kohokit (Silene)

L

laukkaneilikat (Armeria)
laventeli (Lavandula angustifolia)
loistotädyke (Veronica austriaca)


M

mirrinminttu (Nepeta x faassenii)
maksaruohot (Sedum)
mintut (Mentha)

N

neilikat (Dianthus)


noropunatähkä (Liatris spicata)
nätkelmät, muun muassa tuoksuherne (Lathyrus)

O

ohdakkeet (Cirsium)
olkikukat (Xerochrysum)
oranssihernepensas (Caragana aurantiaca)
oregano eli mäkimeirami (Origanum vulgare)


P

pihasyreeni (Syringa vulgaris)
pietaryrtti (Tanacetum vulgare)
punahattu (Echinacea purpurea)
punatähkä(Liatris spicata)
punaväriminttu(Monarda didyma)


piikkiputket (Eryngium)


piiskut, kanadanpiisku (Solidago canadensis), kultapiisku (Solidago virgaurea)
punahattu (Echinacea purpurea)
punaväriminttu (Monarda didyma)
puistosyreeni (Syringa x henryi)


päivänkakkarat (Leucanthemum)

R

rantakukka (Lythrum salicaria)
retiisi (Raphanus sativus var. sativus)
retikka (Raphanus sativus var. niger)
ruusuruoho (Knautia arvensis)


ruohosipuli (Allium schoenoprasum)

S



salviat (Salvia), ryyti- eli rohtosalvia (Salvia officinalis)
syysleimu, valkokukkainen (Phlox paniculata sp.)
syyssyrikkä, syyssyreeni (Buddleja davidii)


T

taskuruohot (Thlaspi)
tervakot eli käenkukat (Lychnis)


timjamit eli tarha- ajuruohot (Thymus)


tähtiputket (Astrantia)
törmäkukat (Scabiosa), kaukasiantörmäkukka (Scabiosa caucasica)

V

vuohenjuuret (Doronicum)
varjolilja (Lilium martagon)
virnat, muun muassa hiirenvirna (Vicia)
väinönputki (Angelica archangelica)

Lue lisää


Royal Horticultural Society (RHS) Perfect for Pollinators -kasvilista (PDF)

Tampereen luonnonsuojeluyhdistys: Perhospuutarhan perustaminen (PDF)

Riku Cajander: Puutarhan parhaat perhoskasvit

12 kommenttia :

  1. Hyvä postaus. Ja ihana aurinko kuvissa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaan, se tänä vuonna vielä aika tavalla piilotellut taivasilmiö :D

      Poista
  2. Tämä oli oikein oivallinen postaus, informatiivinen ja täynnä silmänruokaa. Kiitos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepas hyvä, kiva että kelpasi :) Ajattelin sen sopivan hyvin tänne olemattoman talven keskelle.

      Poista
  3. Poikkesin pikaisesti ennen töihinlähtöä kurkkaamassa ja tässä on kyllä niin kivasti kerätty yhteen paljon tietoa, että palaan uudestaan illalla (tai huomenaamulla) oikein ajan kanssa :O)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti löytyy jotain kivaa sullekin tästä, voisin ainakin kasvimaun perusteella näin kuvitella ;)

      Poista
    2. Löytyi vaikka mitä kivaa. Suunnittelin, että kevään aikana nikkaroin lasten kanssa hyönteishotelleja. Tästä sainkin kasvivinkkejä mihin ne hotellit kannattaa sijoittaa :O)

      Poista
  4. Oikein hyvä muistutus hyvistä perhoskasveista!
    Itse en välitä juuri keltaisista kukista, mutta perhosia varten pihalla on kuitenkin nauhuksia.
    Eniten meillä perhosia vetävät puoleensa kangasajuruoho ((Thymus serpyllum), punahatut ja buddleja. Buddleja ei talvehdi ulkona ja varastossakaan en ole saanut talvetettua sitä kuin satunnaisesti :( Harmi.
    Tänä keväänä kylvin jättiverbenaa, jonka pitäisi olla olla perhosten mielestä erityisen houkutteleva. Katsotaan miten käy, se verbena kun on aika oikullinen idätettävä!
    Pihalla kasvaa myös muutama valkolehdokki. Juhannuksen tienoilla saa valoisana kesäyönä seurata kun sen huumaavan tuoksun houkuttelemat kiitäjät saapuvat yöaterialle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on vähän sama juttu, mutta lueskelin eilen kasvien väreoppia ja tajusin, että keltaisella on ison iso paikka meilläkin. Jos ei meitä niin sitten pörriäisiä varten :)

      Punahattu on yksi ehdottomia suosikkikasvejani muutenkin, ja mietin ihan tosissani, että voisin istuttaa koko pihaan pelkästään niitä! Syyssyrikkää haluaisin myös kokeilla, mökillä onneksi tuntuu hyvin talvehtivan jos jonkinmoinen kasvi.

      Onnea verbenan kasvatukseen!

      Valkolehdokki onkin minulle uusi kasvi, pitääkin tutkia sitä lisää.

      Poista
  5. Mahtavan kattava postaus ja niin kauniit kuvat! Palaan tänne varmasti uudelleen vielä monta kertaa.
    Kyselit parhaita pörriäis- ja perhoskasveja; omassa puutarhassani olen huomannut että laventelit, iisopit, punahatut ja syysleimut ovat hyviä sekä pörriäis- että perhoskasveja. Ja keväällä vaahteroissa käy valtava pörinä kun mehiläiset pörräävät vaahterankukissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina :)

      Siinä luettelitkin monta suosikkiani, joten hyvällä mallilla on tämä pörisevä puutarha, vaikkei vielä maassa juuri mitään olekaan. Ja meillepä vaahtera-asia sopii paremmin kuin hyvin, niitä on mökkipuutarhassa monta kappaletta :) Ihana puu muutenkin tietysti.

      Poista
  6. Tuli kesäikävä tätä postausta lukiessa ja katsellessa. Kauniita, kauniita kuvia. Aloin ikävöidä myös kimalaisten ja mehiläisten ääniä. Niiden pörinää jaksaisi kuunnella vaikka kuinka kauan. Voi, kunpa kesä tulisi pian :)

    VastaaPoista

Lämmin kiitos kommentistasi!