lauantai 10. toukokuuta 2014

Hutkintaa ja huhkintaa

Luonnollisesti mukana on aina oman mielipiteensä esittävä Eemeli
Pistin tällä viikolla tuulemaan ja tein hiukan isompia hommia puutarhassa. Ensinnäkin laajensin tulevan takapihan polunreunan istutusalueet tulevaan kokoonsa, käänsin nurmikon ja hajotin kokkareet talikolla. Seuraavaksi olisi edessä sanomalehtikerroksen levittäminen sekä uuden mullan kippaaminen penkkeihin. Naapurin kanssa kävimme naureskelemassa taas yhtä kesää, jolloin pihani on yhtä projektia vain. Syksyllä oli viime vuonnakin kuitenkin jo runsasta ja vehreää, joten jos saan lisää kasveja budjetoitua mukaan, toivoisin samaa tulosta tällekin syksylle. 

Tarhakullerot eivät oikein ole jaksaneet etupihan syvimmässä varjossa kasvaa, joten löysin niille toivottavasti soveliaamman paikan. 

Lisäksi siirsin etupihalta siellä huonosti viihtyvät kullerot puolivarjoon vuokkopuutarhan taakse, jossa ne toivottavasti kukkivat normaalimpaan aikaan ja runsaammin. Samoin siirsin jättipoimulehdet toistaiseksi pois japanilaisesta puutarhasta, ettei niitä tallottaisi. Myös aikoinaan Sailalta (Saaripalsta) siemeninä saatujen sormustinkukkien lehtiruusukkeet tarvitsivat paljon aurinkoisemman paikan, joten nekin löysivät paikan omenapuun alta.

Kovin moni lehtiruusuke ei ole talvesta selvinnyt, mutta toivottavasti nämä sormustinkukat pääsevät nyt kukkaan asti. 
Suurin homma oli kuitenkin kuorikatteen levittäminen. Oman ja lähinaapurin pensaiden lisäksi kävin läpi tyhjänä olevan asunnon kaikki pensaat, joita päätyasunnossa riittää. Tuli sitten huhkittua liikaa ja kiitokseksi sain mojovan migreenin. Pitäisi muistaa huhkimisen lisäksi myös huokaista runsaissa mitoin!

Tarpeeksi suursäkkejä mullekin :)
Luultavasti kylmä sää on päässyt kerrosteni väliin, koska kurkkukipuisena ja hiukan kuumeisena on viime päivät menty. Otan hetken rauhallisemmin ja keskityn sisähommiin sadepäivien ajaksi. Suurin projekti eli etupihan muutos odottaa vielä tekemistään, sormet syyhyten haluaisin jo siihen ryhtyä. Levätään nyt kuitenkin... Nähdään puutarhassa taas, kun aurinko paistaa!

4 kommenttia :

  1. Toivottavasti paranet pian! Kevään kylmä ilma on petollista.
    Kyllä nuo sormustinkukkien ruusukkeet näyttävät niin suurilta, että ne kukkivat varmaan tänä kesänä. Sitten sinulla on sormustinkukkia, aina, kun ne tekevät siementaimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi flunssa oli lyhyenlainen ja nyt ollaan taas täysissä voimissa :)

      Toivoisin niin, että tuo sormustinkukka lisääntyy itsekseen. Kiitos vielä sulle, minun ensimmäisiä siemenestä kasvatettuja ja onnistuneita kasvatuksia :)

      Poista
  2. Toisaalta kylmällä kelillä jaksaa huhkia enemmän kuin lämpimillä. Sekin hyöty on kylmissä ilmoissa, mutta sitten pitää pukeutua tarpeksi. Se ei olekaan aina helppo juttu, koska toisaalta tuulee tosi kylmästi ja samalla hikoiluttaa.
    Nyt sitten vaan lepoa hyvillä mielillä, kun olet noin ahkeroinut ja saanut aikaiseksi. Kohta ne hyvät kelitkin tulevat ja sitten taas askaroidaan pihalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä harvinaisen totta. Tykkään kyllä ehdottomasti viileämmistä keleistä, mutta oman pukeutumisen sopeuttaminen keleihin ei aina oikein suju...

      Poista

Lämmin kiitos kommentistasi!