keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Kesäkellot


Tämän vuoden uutuuksia meillä ovat olleet kellot. Ostin sekä valkoisen että violetin ukonkellon sekä vaalean pisamakellon alkukesän ostoskierroksillani. Pidän kellokukista kovasti, mutta tähän asti niille ei ole ollut tilaa. Alkukesän polkuprojekti - josta muuten kirjoittelen lisää lähiaikoina - mahdollisti kuitenkin molempien pihan laitojen kukkamaiden kasvattamisen, joten kellokukatkin pääsivät maahan.





Kummastakin sain varoituksia, että ne ovat kovia leviämään. Olen aiemmin istuttanut kasveja ruukuissaan maahan, ja se on hyvin toiminut kasvua rajoittavana tekijänä ja laitoinkin pisamakellon kokeillakseni samalla tavalla. Ainakaan ensimmäisenä kesänä se ei ole kasvanut kovinkaan paljoa, joten voi olla, että ruukkukikka toimii hiukan liiankin hyvin... Ukonkelloista sininen kukki nätisti, mutta kovin lyhyen aikaa. Valkoinen teki vain yhden kukan, jota en ehtinyt edes tallentaa.


Alkukesästä vasemman laidan laajennos oli tyhjä kelloja lukuunottamatta. Kylvin siihen kesäkukkia, jotka ovat aivan pian parhaimmillaan tätä kirjoittaessani. Tämä on tätä puutarhurin todellisuutta, kun kaikki ei voi olla kerralla valmista - onneksi ei, vaan riittää seuraavillekin vuosille tehtävää :) 



Otin myös syysleimuista kesäpistokkaita, joita tuikkasin maahan siellä täällä. Ainakin osa niistä on vielä elossa. 


Kellokukkien nuput ovat kuin rapujen sakset ristissä ja tiukasti kiinni. 




Ikävä kyllä myös alkukesällä vaivanneet kirvat iskivät näihin kyntensä - ja muurahaiset seurasivat perässä. 








Pisamakello jäi lopulta hiukan liian naapureidensa varjoon piileskelemään, joten harkitsen sen paikkaa vielä. Ujo ja nätti se on silti!

Pisamakello (Campanula punctata) kasvaa huomattavasti ukonkelloa pienempänä, noin puolimetrisenä mattomaisena kasvustona ja se on on melko talvenkestävä. Nuokkuvat kukat ovat sisäpuoleltaan pisamaiset. 


Ukonkellossa on sitä perinteisempää kellokukan olemusta rimpsuhameineen. 

Ukonkello (Campanula latifolia) on yksi suurimpia Suomessa menestyviä kellokukkia. Se talvehtii hyvin ja sietää kuivuutta - se onkin meillä aurinkopenkissä tarpeen! Sen korkeudeksi annetaan 60-100 cm, ja sininen lajike pääsikin tuohon korkeuteen helposti.

1 kommentti :

  1. Pisamakello onkin ihastuttavan näköinen. Meiltä puutuu lähestulkoon nuo kellot kun pelkään niiden riistäytyvä, mutta pitänee testata tuota ruukkujuttua =)

    VastaaPoista

Lämmin kiitos kommentistasi!