torstai 25. syyskuuta 2014

Syyskuulumisia


Meillä saatiin viime yönä tämän syksyn ensimmäinen pakkanen - jipii ja jihuu, talvi tulee! Aamulla herätessä olivat lähitalojen katot kuurassa ja kuntoilemaan lähtiessä laitoin jo jalkaani talvisaappaat. Ihana, kipristelevän kirpakka sää ja tietenkin tyypillisesti pettävän kaunis auringonpaiste.

Blogikin täyttää tänä perjantaina neljä vuotta, mutta tuskin muistan asiaa enää itse juhlapäivänä. Kiitos kuitenkin teille kaikille, jotka käytte lukemassa ja erityisesti tietenkin kaikille, jotka jättävät lukemisestaan merkinkin. Tänne on viime päivinä eksynyt monen monta uutta lukijaa, mukava tavata teitä kaikkia ja käydä katselemassa jokaisen hyvin erilaisia blogeja. Näin syksyn tullen kesän ajan puutarhapainotteisuus vaihtuu varmasti minunkin blogissani sisätiloihin ja sitten joulun alla kiireiden antaessa myöden taas siihen ihanaan hössötykseenkin ;)

Uusi kuntoilu-urani on lähtenyt hyvissä merkeissä käyntiin ja joka kerta koen itseni voimakkaammaksi ja tavoitteeni siirtyvät seuraaviin lukemiin. Se tuntuu taivaalliselta! Sohvaperunasta aktiivisten askelten kerääjäksi käyköön tieni. Tähän kun yhdistetään uudet opinnot ja viikonlopun omalle mielelle tärkeät riennot, on kalenteri aika täynnä.

Minulla on lähiviikkoina tiedossa luentoja, tenttejä, verkkotehtäviä ja mahdottomasti läpi kahlattavaa ja uusia käsitteitä ymmärrettäväksi. Juhlimme myös siskon tuoreen pojan ristiäisiä, kahden hiukan vähemmän tuoreen siskon pojan syntymäpäiviä ja tiedossa on myös teatteria, jota ei ihan joka vuosi olekaan tullut koettua. Vastapainoksi kaikelle juhlimiselle ja tietokoneella vietetylle ajalle on sitten mukava porukka salilla, tsemppaava ohjaaja ja toivottavasti monta lenkkiä kameran kanssa värittyvässä syysluonnossa. Tuntuu erikoiselta, että täällä ei suurin osa puista ollut vielä edes vaihtanut väriä ja pohjoisessa sekä idässä monet saivat jo lunta päällensä. Paras ruskaviikko meillä on yleensä ollut lokakuun ensimmäinen, katsotaan osuuko se tänäkin vuonna niille kohdille.

Täällä saattaa siis olla hiukan hiljaisempaa, mutta pyrin kyllä ehtimään jonkin verran päivittämään myös kuulumisia.

tiistai 23. syyskuuta 2014

Kesän päätös


Vielä kerran tarjoilen annoksen kesän viimeisiä värejä, jo keltaiseen taittuneita ja oranssin puskiessa vahvasti pinnalle. Arboretum on kaunis nytkin, vaikka suurin osa kasveista ei enää kuki. Poimin teille niiden joukosta nämä, kesän päättävät.








maanantai 22. syyskuuta 2014

Kasteen alla


Tässä kesän viimeiset ruusut, paksun kasteen alla pisaroiden kimmeltäessä. Nyt on luvattu kylmää, joku saanee luistella liukkailla teillä ja joku ensimmäiset lumihippuset niskaansa. Sanotaan näille nyt hyvästi, ensi kesään!








sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Sumuisena


Sumusta nousee syksyinen maisema. Joku nostaa verkkoja, minä mietin rannalta miltä tuntuisi tuolla sumun keskellä, keskellä järveä, aivan yksin. Mutta sumun keskelläkin sumu on jossakin muualla, se liikkuu tämän hetken ja edellisen välissä ja paljastaa jotain uutta haihtuessaan.


perjantai 19. syyskuuta 2014

Lakastuneenakin kauniit







Kesän satoa on vielä maljakossa, osittain lakastuneenakin kauniina. Sulassa sovussa punahatut, ruusut, kosmokset ja saniaiset. Syksy on kuitenkin tullut ajatusmaailmaani, katse on kääntynyt kotiin ja huovat sekä kutimet on kaivettu esiin. Karvaiset kuvausassistentit ovataina lähellä, tällä kertaa mukana häärää Sonja ja kissojen kanssa toivottelemmekin teille kaikille mukavaa viikonloppua :)

torstai 18. syyskuuta 2014

Puutarhassa nyt: Syyskuu


Kukinta hiipuu hiljalleen myös meillä. Terassin reunan kärhöt kukkivat molemmat, sinipunainen Dr. Ruppel ottaa jo toista kierrostaan muutaman kukan voimin. Lumikärhö kukkii varmasti vielä ensilumillakin, jos ne säälliseen aikaan tänne tänä vuonna saapuvat. Enää eivät perhoset lepattele eivätkä kimalaiset surraa, hiljaisuus on tullut jo. Tuulessa on oikean syksyn elkeet, kun se liikuttaa jäljellä olevia korkeita varsia. 





Ruusut kukkivat syksylle tyypillisesti vielä oikein komeasti. Vielä olisi tehtävää, pitäisi istuttaa taloyhtiön ruukkuruusut maahan ilahduttamaan seuraavinakin vuosina. Syystalkoita kaipaillaan, viime vuoden kynttilätunnelmaa odotellessa. Ulkoelämän aika on taitteessa. Omenat ovat pudonneet, poimittu, soseena, pakastimessa.



Terassi on tyhjentynyt ja lakastuvat kukat täyttävät sen reunan. Ensi vuoden lämpöä odottaessa katselen haikeudella lyhyttä kasvukautta taaksepäin. Nyt on hyvä laittaa puutarha taka-alalle myös ajatuksissa. Ensi kevät on mielessä uusien sipulien upottua maahan, väriloistoa odottaen. 



torstai 11. syyskuuta 2014

Vielä riittää maljakkoonkin



Nämä kaikki poimin aamulla omasta puutarhasta. Vielä siis riittää vaikka mitä kukkivaa, vaikka hyvin ollaan jo syyskuulla. Ilman hortonomikollia ei kuvaussessiosta tietenkään päästy...









tiistai 9. syyskuuta 2014

Maa, maa ja baa, baa


Terveiset maaseudulta! Viikonlopun maalaismaisemien ja villapalleroiden kuvaamisen jälkeen palasin kaupunkiin tutustumaan maantieteeseen avoimen yliopiston verkkoluennolle. Suunnittelen opintoja aiheesta, joka oikeastaan jo lukiossa oli suosikkini. Syksyn uusia tuulia ilmassa siis! 


Baa-baan hoitavat nämä otukset :)


maanantai 8. syyskuuta 2014

Paluu kesään


Palataan vielä hetkeksi virallisestikin kesän puolelle ja näihin kuviin takapihalta viime kuun lopusta. Oikeastaan mikään ei kuvista ole muuttunut, aurinko paistaa lämpimästi ja kaikki kuvissa kukkivat kukkivat edelleen täyttä terää. Ihmeellinen syksy tänäkin vuonna, jos viimekin syyskuussa tuli tepasteltua paljain jaloin puutarhassa.


Kaunopunahatut (Echinacea purpurea 'Magnus' ja 'White Swan') kukkivat iloisesti auringossa.


Maanpeiteruusu (Rosa 'The Fairy') on kukkinut kauniisti pitkään sekin. 


Virginiantädyke (Veronica virginica) on kaunis, mutta puutarhan myllerryksessä jäänyt hiukan syvälle istutuksen sisään - ensi kaudelle siirrettävää!


Pursuileva ja yltäkylläinen ovat parhaat sanat kuvaamaan loppukesän puutarhaa. 


Turkestaninmaksaruoho (Sedum ewersii) lähti sekin vihdoin ja viimein kukkimaan ja suloisuus sentään, miten ihanasti!



Kesäkukiksi kylvämäni siniset punapellavat (Linum grandiflorum) ovat oikein suloisia polun reunustajia. Lajike taitaa olla 'Blue Dress'.


Lumikärhö (Clematis 'Paul Farges') on kukkinut rehevästi jo pitkän aikaa, mutta nyt sen viereen istuttamani 'Dr Ruppel'kin on saamut aikaan kukkia korkealla tuen viereen.






Siemenistä kylvämäni itse asiassa viime vuoden kesäkukat eli kosmoskukat (Cosmos bipinnatus 'Early Summer') ovat kaikkea muuta kuin nimensä veroisia. Ne kehittivät viimeinkin elokuussa kahdessa metrissä huitelevan varren ja miljoonia nuppuja, mutta kukkaan asti on päässyt vain muutama. Pidän näistä kepeistä ja keveistä ja hyönteisiä miellyttävistä kukista niin paljon, että näitä on todellakin saatava lisää, kunhan lisää käyttökelpoista kukkamaata löydetään jostakin... Voisikohan pihaansa jatkaa tyhjään naapuriasuntoon asti?