perjantai 20. maaliskuuta 2015

Luonnonpuutarhan aakkoset: Istuta puu


Ajattelin kirjoittaa hiukan enemmänkin minua lähellä olevasta aiheesta eli puutarhan pitämisestä luonnonmukaisena, monipuolisena ja elävänä. Luonnonpuutarhasta toivoisin isompaakin buumia, koska kyse ei ole vaikeista asioista vaan pikemminkin jokaisen täysin ulottuvilla olevista valinnoista. 

Aloitan luonnonpuutarhan aakkoset yhdestä tärkeimmästä elementistä eli puista. Harva meistä voi istuttaa tai edes ihailla pihallaan kokonaista omaa metsää, mutta suurimmalla osalla on mahdollisuus istuttaa puu tai toinenkin. Puilla on monitahoinen vaikutus puutarhan luonnollisuuden kannalta. Puut tarjoavat pesäpaikkoja, kolosia, rakennusmateriaaleja sekä tietenkin ravintoa monille erilaisia eläinlajeille. Puiden vaikutus on myös tärkeä laajemmin ympäristöä ajatellen: ne sitovat ylimääräistä hiilidioksidia ja täten edistävät taistelua ilmastonmuutosta vastaan. Mutta oletko ajatellut, että puiden synnyttävät varjot parantavat myös maan vesitaloutta ja ne tuovat oikein istutettuina puolivarjon kasveille kaivattua varjoaikaa vaikkapa pahimpaan helleaikaan. Ne laajentavat siis myös omia perennavalikoimiasi, kun paahteiseenkin paikkaan on luvassa helpotusta - hienoa, eikö?

Puiden merkitys on suuri myös pölyttäjien keskuudessa. Aikaisin tai yleensäkin kukkivat puulajit tarjoavat ravintoa näille aina vain tärkeämmille eläimille. Erityisesti raita (Salix caprea) kunnostautuu pörriäispuuna. Raidan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat sen aikaisin puhkeavat kukinnot, jotka tarjoavat erityisesti keväällä herääville mehiläisille tärkeää ravintoa, kun muut kasvit eivät vielä kuki. Raita on myös lukuisien hyönteisten toukkavaiheen ravintokasvi. Näihin raidasta hyötyviin lajeihin kuuluu muun muassa 190 Suomessa menestyvää suurperhoslajia.


Toinen luontoarvoiltaan hyvä pitkään suosittu pihapuu on pihlaja (Sorbus aucuparia). Pihlaja kestää erityisen hyvin tuhohyönteisiä ja rankkoja sääolosuhteita. Kukat houkuttelevat pölyttäjiä  ja marjat ovat monien lintulajien suosiossa syksyisin ja talvisin. Pihlajalla on myös historiallisia merkityksiä suomalaisille. Pihlaja on monen vuodenajan puu, josta löytyy mitä erilaisempia muotoja, jos se vanha perinteinen ei innosta. Itse tykkään muun muassa erikoisemmilla lehdillä leikkivistä ruotsin- sekä suomenpihlajista (Sorbus intermedia ja Sorbus hybrida) ja taatanpihlajasta (Sorbus x thuringiaca ’Fastigiata’).


Tuomi (Prunus padus) on keväällä yksi kauneimmista kukkivista puistamme. Mehiläiset ja kimalaiset viihtyvät sen kukissa alkukesällä ja monien muiden hyönteisten tavoin tekevät tästä puusta erityisen hyvän hyönteispuun. Linnut tulevat tuomeen runsaslajisen hyönteispopulaation vuoksi, mutta pitävät myös tuomen mustista marjoista. Tuomi on parhaimmillaan todella kaunis, perinteinen puu suomalaiseen pihaan. 

5 kommenttia :

  1. Voi miten ihana aihe...rakentelen lehtoa vanhojen omenapuiden alle, aloittelen metsäpuutarhaa ja pyysin lahjaksi paikkaa arboretumille...puut ovat tärkeitä ja myös eliöstö joka siellä elää.

    VastaaPoista
  2. Juu, kyllä se puutarhan perustaminen lähtee liikkeelle puun istuttamisesta. Jos on pieni piha, niin kyllä sinnekin joku siro tai riippapuu löytyy. Puu antaa mukavaa varjoa ja tuo kerroksellisuutta pihaan.

    VastaaPoista
  3. Ilman muuta puut kuuluvat jokaiseen puutarhaan, senhän sanoo jo nimikin;) jotenkin ne kyllä tuovat ryhtiä pihaan ja kukat ovat vielä ihana bonus monilla puilla.

    VastaaPoista
  4. Ihana aihe! Meidän piha on siis vanhaa metsää, ja tontilla on meillä oma "metsikkö", kaistale metsää varpuineen päivineen. Lisäksi tontille on jätetty lehtipuita sinne tänne, mutta osa puista joudutaan kaatamaan. Varjostavat liikaa pihaa, mutta tilalle pitäisi jotain puita saada. Olemassa olevat puut ovat noin 15m korkeita, joten ihan pieniä istutuksia ei ehkä kannata sekaan tehdä... :)

    VastaaPoista

Lämmin kiitos kommentistasi!