torstai 19. maaliskuuta 2015

Viljelykierto, viherlannoitus ja vähän ötökkäasiaa



Näitä termejä muistan sivuttaneen puutarhuriopintojen aikana, mutta ilman kasvimaata, jolla kokeilla asioita käytännössä, jäivät ne teoriatasolle jonnekin aivojen sopukoihin. Mielenkiintoisia juttuja joka tapauksessa, joten ajattelin tässä siemenostoksia suunnitellessani samalla suunnitella kasvimaan tämän vuoden sisällön sekä tietenkin myös sen, miten viljelykierto saadaan laatikoissa toteutumaan.

Vuoroviljelyn idea on yksinkertaisuudessaan vaihtaa vuosittain viljeltävien kasvien paikkoja niin, että samaa kasvia ei kasvatettaisi samalla paikalla peräkkäisinä vuosina. Tällä tavalla maasta saadaan eniten irti ja eniten ravinteita tarvitsevat lajit pääsevät ravinteikkaimpaan mahdolliseen kasvumaahan ja samassa kasvualustassa voi sitten seuraavina vuosina kasvattaa jotakin, joka ei vaadi niin paljoa ravinteita kasvaakseen. Lisäksi lajikohtaiset tuholaiset tai taudit eivät pääse aivan villiintymään, kun samalla paikalla ei enää ensi vuonna olekaan sitä ah niin herkullista kasvista tarjolla.

Nämä ovat luomuviljelyn perusperiaatteita, yksinkertaisia oppeja, joita on toteutettu perinteisessä viljelyssä jo pitkään. Otetaan maasta sen parhaat antimet irti, ikään kuin. Minulle on tärkeää viljellä ilman myrkkyjä ja keinotekoisia lannoitteita ja ajattelinkin kokeilla, miten kasvikset menestyvät pelkällä lantalisäyksellä. Mahdollisia tuholaisia yritän torjua jo ennakolta ja ostoslistallani onkin myös viljelylaatikoiden päälle viriteltävää harsoa, jonka pitäisi torjua suurin osa vihulaisista.

Olen lueskellut paljon muun muassa puutarha.netin keskustelupalstaa (sen tuottajille terveisiä, että freessi, uusi ulkoasu olisi poikaa!) ja etsinyt lisätietoja aiheeseen liittyen. Kirjastosta löytyy runsaasti materiaalia, joten ei kun selaamaan ja keräämään ne tärkeimmät. 




Viljelykierrosta löytyy ohjeita aina kolmevuotisesta jopa kahdeksan vuoden pituiseen! Hurjasti on siis variaatiota ja hardcore-viljelijöille riittää valinnanvaraa. Minulle saneleva tekijä on viljelylaatikoinen määrä, joka tulee olemaan kolme kappaletta ja siitä on hyvin yksinkertaista muodostaa kolmen vuoden viljelykierto. Tietenkin voin lisätä kasvien paikkojen vaihtuvuutta vaihtamalla myös kasvien sijoitusta itse laatikossa, mutta luulisin haluavani vaihtelua ja uusia kasviksia joka vuosi joka tapauksessa, jolloin eri kasvikset vaihtelisivat joka tapauksessa.

Viherlannoitus on hyvä tapa aloittaa viljelykierto. Ideana on viljellä maaperään typpeä lisääviä kasveja, jotka käytännössä siis ovat palkokasveja kuten herneitä ja papuja, jotka juurinystyröissään säilövät typpipommeja. Nämä kasvit parantavat maata seuraavan vuoden varsinaisille ravinnesyöpöille. Omalla toivelistallani onkin useampia papuja ja hernelajikkeita, joten tällä on hyvä aloittaa ensimmäisen laatikon kautta kierto.



Viljelykiertosuunnitelma voisi näyttää siis esimerkiksi tältä: 

1. vuosi: Viherlannoitus


  • Pavut
  • Herneet
Lisättävät ravinteet: Typpeä kasvun alkuunlähtöön ja kalkkia typen sitomiseen


2. vuosi: Runsaasti ravinteita vaativat kasvit

  • Kurkku
  • Kurpitsa
  • Valkosipuli
  • Kaalit
  • Mustajuuri
  • Mangoldi
Lisättävät ravinteet: Kompostia tai lantaa, kalkkia kaaleille, kasvukaudella ruohosilppua


3. vuosi: Vähemmän lannoitettavat kasvit 

  • Peruna
  • Porkkana
  • Yrtit
  • Salaatti
  • Punajuurikas
  • Pinaatti
  • Kepa- ja ruohosipuli

Lisättävät ravinteet: Ei tarvita, edellisen vuoden lannoitus riittää. Ei kalkkia!


5 kommenttia :

  1. Viljelykiertoon on kiehtovaa perehtyä, samalla tulee tutuista kasveista esiin ihan uusia puolia. Ja kasvien allelopatia on toinen kiehtova juttu, siis esimerkiksi toisistaan hyötyminen. Kasvien elämä ei olekaan niin yksinkertainen asia!

    VastaaPoista
  2. Hiukan samanlaiset periaatteet käytössä täälläkin, lannoitteeksi eläinten lantaa ja torjuntakeinoksi harsoa. Jotain mäntysuopaliuoksiakin olen joskus kokeillut suihkutella, mutta en ollut kovin vakuuttunut tehosta. Tuohon kiertojärjestykseen en ole niin tarkkaan perehtynyt, mutta olisi kyllä mielenkiintoista. Nyt olen kyllä vaihdellut kasvien paikkoja, mutta lähinnä mutu-tuntumalla.

    VastaaPoista
  3. Vaikka en harrasta paljonkaan hyötykasveja, kivaa lukea selekeitä ohjeistuksia, kiitos!
    Hyvää loppuviikkoa!

    VastaaPoista
  4. Voi kuinka odotan, että saat kasvimaasi pystyyn! Kiva seurata, miten se tulee toimimaan. Meillä on myös tuo kolme laatikkoa, mutta koska laitoin yhteen niistä mansikoita, kierto ei olekaan toiminut kuten suunnittelin. Pitää varmaan kehitellä mansikoille joku toinen paikka toimivuuden lisäämiseksi!
    Sini (Perho K.)
    www.kasvihormoni.fi

    VastaaPoista

Lämmin kiitos kommentistasi!