tiistai 21. huhtikuuta 2015

Muotivärien pauloissa eli miten keltainen kesytettiin

Niin vaatteiden kuin kukkienkin maailmassa muodit menevät ja tulevat. Se, mikä on tänään huipulla ei ehkä enää huomenna maistukaan ja toisin päin. Keltainen on minulle ollut vaikea väri, puutarhassa nimittäin. En ole oikein mieltänyt keltaisia kukkia omakseni ja niitä ei olekaan muutamaa ajattelematonta poikkeusta lukuunottamatta meille tullutkaan.

Nyt olen kuitenkin huomannut, että keltaisellakin on oma paikkansa. Sen ei tarvitse olla se kirkkain oranssiin taittava loppukesän päällekäyvä keltainen eikä se kevään narsisseista tuttu silmiä siristyttävä perinteinen keltainenkaan, vaan se voi olla jotain mietoa ja laimeaa, mutta ei millään lailla huonolla tavalla! Liikutaan siis väripalettien kevyimmissä sävyissä, kaikki uskaltavat silloin mukaan.

Katsokaa nyt näitä sävyjä!

Zest

The_Strangest_Thing

i_love_you_more_than

sunny_morning

custard_cream

Sävyt ja paletit: ColourLovers.com

Näissä kepeämmissä sävyissä on tarjolla yllättävän vähän puutarhan täytettä. Jotakin sentään.


Tarhakullero, Trollius Cultorum-Ryhmä 'New Moon'


Isopäivänkakkara, Leucanthemum × superbum 'Broadway Lights'


Pioni, Paeonia 'Prairie moon'


Kosmoskukka, Cosmos bipinnatus ‘Yellow Garden’

Onko teillä muita hyväksi havaittuja söpöisiä vaaleankeltaisia kukkia, joita voisitte suositella?

Ja mitä näillä väreillä sitten tehdään? Yhdistetään violettiin, vaaleanpunaiseen, valkoiseen ja pikkuisen siniseenkin ja asennetaan parhaalle paikalle tulevan mökkipuutarhan etupihalle, tietenkin! Aloitan tässä samalla etupihan muutosta seuraavan tekstisarjan tunnisteella mökin etupiha. Siitä on tarkoitus tulla värikäs, lämpöinen, kutsuva, runsas ja ties kuinka monta adjektiivia vielä lisää. Suunnitteluinnostus on kohdillaan, katsotaan koska päästään lyömään ensimmäinen naula eli lapionisku maahan asti :)

Tänne on löytänyt myös paljon uusia lukijoita viime viikkoina, tervetuloa mukaan kaikille!

8 kommenttia :

  1. Vastaukset
    1. Eikö olekin! Nyt on menossa kova kosmoksen siementen metsästys, jos vaikka jostain sattuisi saamaan muutakin kuin eioota.

      Poista
  2. Voisin suositella sinulle penkistäni löytyvää heleän kermaisen sitruunaisen keltaista esikkoa, joka on valitettavasti ilman nimeä. Sopii tosi hyvin violettien krookusten pariksi, myös valkoiset krookukset ovat ihan ok, mutta violetit - voi aih sentään!

    Keltainnostuksen kanssa voi lopulta käydä kuten minulle, että vaaleat keltaiset alkavat vähin erin tuntua turhan laimeilta ja yhtäkkiä yhdistää niitä oranssin ja kirkkaankeltaisen sävyjä kaikkeen tummaan, purppuraiseen, viininpunaiseen ja oranssiin - ja keventää sitten vähän näillä vaaleilla keltaisilla ja violetin sävyillä. Ehkä olen muuttumassa huomaamattani ruotsalaiseksi?

    Sini K.
    www.kasvihormoni.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esikoita olenkin itse asiassa ajatellut, mutta ei tullut mieleenkään, että ne sopisivat hyvin juuri tähän värihaasteeseen. Kiitos!

      Minulla on mökin takapihalle suunnitteilla niitä perinteisiä keltaisia ja oranssejakin, joten ei huolta :D Ne on mun silmille ehkä vähän liikaa tuossa paraatipaikalla, mutta varjoisemmalle puolelle kiitos kyllä.

      Poista
  3. Esikot tulivat minullakin mieleen

    VastaaPoista
  4. Mullakin on ollut vähän "ongelmia" tuon keltaisen värin kanssa, mutta nyt kun katson näitä vaaleampia keltasävyjä niin nehän ovat suorastaan ihastuttavia! Meillä kasvaa yhdessä kukkapenkissä kirkkaan keltaista ja violettia, ja silmiä suorastaan särkee katsoa sitä. En ole pitänyt kiirettä tilanteen korjaamiseksi, kun koko puutarhan kokonaissuunnitelma on vielä aivan auki, mutta hyvä pohtia asiaa. Toisaalta keltaiset narsissit eivät ole koskaan ärsyttäneet, päinvastoin. Ehkä johtuu siitä, että keväällä ensimmäisenä tarvitaankin jotain mikä loistaa kilpaa auringon kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaaleat keltaiset todellakin ovat vaihtoehto! Maailmalla niitäkin näkyy, en tiedä miksi vähemmän Suomessa?

      Minulle narsissit tuntuvat olevan jo liikaa, nyt kun ne ovat päässeet maasta kukkaan asti. En ole kuitenkaan halunnut heittää kestäviä ja kaikkea muuta kuin kertakäyttöisiä sipuleita roskiinkaan, joten kasvakoot ja tarjotkoot mettä pörriäisille sitten.

      Poista

Lämmin kiitos kommentistasi!