torstai 2. heinäkuuta 2015

Tujaus mennyttä


Sattuneista syistä on jäänyt tämä kuvien julkaiseminen hiukkasen myöhään. Nämä kuvat on otettu kesäkuun yhdeksäs päivä. Otin silloin muutaman laajemmankin kuvan takapihalta ja koska omenapuukin kukki kauniisti, pitää nämäkin jakaa teidän kanssanne. Näitäkin kuvia ottaessa huomasin, että alkukesän värimaailma on ehkä hiukan turhankin yksioikoinen: violettia, purppuraa ja tummaa vaaleanpunaista. Tänne kaivataan keltaista jo tässäkin vaiheessa!

Ajankohtaisempiin asioihin palatakseni ajattelin tänään nauttia auringosta terassilla. Sitä ei olekaan tapahtunut varmaan kertaakaan näiden kuvien ottamisen jälkeen. Sellainen alkukesä tällä kertaa. Nauttikaahan lämmöstä, kun sitä nyt tarjoillaan edes muutama päivä!

Oli myös todella ihana huomata, että minua on kaivattu täällä blogimaailmassa poissaollessani :) Yritän päästä pian kaikkien teidänkin blogeihin ja vastaamaan kommentteihinne. Mieluiten tekisin sen aurinkovarjon alla, mutta siellä on liian kirkasta tekniikalle... Että ehkä näiden hellepäivien jälkeen tai illalla sitten?


Kovin montaa kasviostosta en ole tälle vuodelle tehnyt enkä teekään, mutta levisia oli saatava.





Kaksivuotinen illakko (Hesperis matronalis) teki oikein hyvän sadon ja huojuu kukkineen jossakin kahden metrin korkeudessa varaston edessä.





Ikivanhat akileijan siemenet itivät ilolla ja juuri nyt niistä kukkii kauniita valkoisia, sinisiä, violetteja ja vaaleanpunaisia. Tässä vielä kuitenkin nupulla.

Tämä on parin vuoden takainen ihan kaupasta ostettu versio. Se on vain noin puolimetrinen, kun taas vanhaa kantaa olevat huojuvat nekin korkeuksissa.


Pikkutervakko (Lychnis alpina) on toinen tämän vuoden kasveista.

Arovuokot nousevat todella myöhään pintaan, mutta kukkivat silti todella kauniisti. Ne ovat myös levittäytyneet vauhdilla. Suurin osa kukinnasta meni minulta sairastaessa ohi.

Ängelmän nuppuja kauniimpia saa hakea!

Varjohiipan erikoinen kukinto.

Tänä vuonna on riittänyt kotiloita, mutta en ole ainakaan mitään erikoisempaa viotusta huomannut edes niiden suosikeissa syysleimuissa.



Juhannusmorsian ei todellakaan ehtinyt kukkaan juhannukseksi ja itse asiassa sen kukinnot eivät nytkään ole täysin auenneet, mutta sitäkin todennäköisemmin täyttyneet vedellä, parat.

Tulppaaneja ja uusi tulokas väriminttu.

Tulppaanien vieressä myös harmaamalvikki.

Peilistä toistuu erilainen maailma.

16 kommenttia :

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Irmastiina! Rehevää täällä todellakin on, kun eräällä on pakkomielle jotenkin mahduttaa aina lisää kasveja näin pieneen tilaan ;)

      Poista
  2. Upeita kuvia, valot ja varjot leikkivät kauniisti toisiinsa yhtyvässä värimaailmassa, upeita kukkia kauniita kuvakulmia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, Saila! Oli mukava nähdä sinuakin kasvotusten :)

      Poista
  3. Meidän pihalla on nyt melko vihreä aika, kaipaan kyllä kevään kukkaloistoa. No kohta pionit avautuvat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille ei tänä vuonna ehtinyt kovin pitkää vihreää väliä syntyä, tai sitten se oli ja meni sairastaessa. Tästä yksivärisestä on nyt siirrytty kohti keltaisia ja punaisia. Pioneja olisi ihana saada jonnekin, mutta ei niille taida olla paikkaa meillä, harmi.

      Poista
  4. Kauniita kuvia!
    Pikkutervakkoon minäkin sorruin keväällä.
    Arovuokkojen kukinta meni tänä vuonna nopeasti ohitse. Voimakkaa tuuletko vauhdittivat terälehtien putoamista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irene! Toivottavasti pikkutervakko menestyy meillä molemmilla. Ainakin se pitää siirtää lähemmäs muita kuivassa viihtyviä, se meinaa hukkua tuonne viidakkoon! :)

      Viime vuonna kuumuus ja kuivuus ja tällä kertaa tuulet ja sateet... Ehkä ensi vuonna ehdin taas katsella niitäkin kukassa?

      Poista
  5. Upeaa kukintaa ja juuri sellaisia sävyjä, joista itsekin pidän kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Intianminttu! Minulla tuntuu värimaku vaihtuvan vuosien saatossa kovastikin, mutta onneksi kesässä on monta kukinta-aaltoa, joten sinne mahtuu värejäkin.

      Poista
  6. Kiva kuulla, että olet noussut tautivuoteelta ja pääset nauttimaan kesän kukinnasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Cheri, oli ilo tavata! Vihdoinkin taas puutarhakykeneväisenä ja projektit heti mielessä ;)

      Poista
  7. Taas sulla on niin kauniita kuvia että herkistää. Pidän erityisesti tuosta pelinäkymästä. Itselläni on pari peiliä jemmattuna mutta en oikein tiedä, mitä niistä heijastaisin ja mihin sijoittaisin. Mutta sulla on hyvä paikka kun siitä heistuu noin kaunis näkymä!

    Sini K.
    www.kasvihormoni.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peiliä ovat monet kehuneet, se ei taida Suomessa olla kovin yleinen puutarhaelementti. Toimii kyllä ja laajentaa näkymää mukavasti. Voisin tuolle toisellekin puolelle laittaa peilin... :D

      Poista

Lämmin kiitos kommentistasi!