maanantai 24. elokuuta 2015

Kuulumisia etupihalta


Japanilaistyylinen etupiha - pah! Tajusin vasta tänä vuonna, todella maata kääntäessäni, että aurinko paistaa tien varteen hyvin tehokkaasti tuntikaupalla keskellä päivää ja aamunkin ensisäteet sinne yltävät. Lopputulos on ollut se, että varjossa japanilainen tyyli on yritetty säilyttää, mutta aurinkoon olen istuttanut enemmän takapihan tyyliin. Varsinainen sekasikiö noin pieneksi alaksi siis.


Sain puutarhuriystävältäni Minnalta jakopaloja perennoista, jotka istutin toistaiseksi etupihalle. Aika näyttää, missä ne tulevat säilymään. Kirjaimellisestikin, koska etupiha pysyy keväällä jääkerroksen alla kovin pitkään, ja se on todella haastava paikka kasveille. Suurimman toivoni laitan nauhusten (Ligularia) varaan. Kyllä vaan suuri onni on samanmielinen ja samalaisesta puutarhasta nauttiva ystävä :)

Omat ajatukset ovat myös selkiytyneet ja ehkä muuttuneetkin, joten olisi oikein ihanaa kasvattaa myös etupihalla paljon kukkivaa. Englantilainen runsaus siis olisi sinnekin toivottavaa...

Harjaneilikka toivottavasti siementää ja jää asumaan.

Viime vuoden ostoksia ovat erilaiset jaloangervot (Astilbe). Tarkat lajilistat ovat olemassa, mutta laputtomina ostettuina kävi kummasti niin, että en enää osaakaan yhdistää nimiä kasveihin, hups.

Näiden viehättävät kukinnot ovat kasvaneet naapureiden etupihoilla, joten uskaltauduin itsekin kokeilemaan.

Keijunkukat ovat viihtyneet jopa ovenpielen varjossa yllättävän hyvin. Rakastan näitä hentoja kukkavanoja!

Etupihan rakkaimmat ovat puut, tässä näkyvä riippujapaninlehtikuusi, sen alla oleva pesäkuusi sekä tietenkin taloyhtiön iso pihlaja. Tässä näkyy myös huoltopolun alku ja muutamia jakamiani varjoperennoja. 

2 kommenttia :

  1. Minullakin on useampaa eri lajia jaloangervoa, mutta ei enää aavistustakaan, minkä nimisiä. Puutarhainnostuksen lisääntymisen myötä on myös tullut tärkeämmäksi ne paljon puhutut nimilaput. Vanhempien kasvien kanssa pitänee tyytyä arvailuihin. Vaikka eihän se loppujen lopuksi niin kovin tärkeää ole, kunhan viihtyvät ja kukoistavat.
    Meilläkin on sisäänkäynnissä alue, johon lumi pakkautuu ja jäätyy sulaen tosi myöhään keväällä. Siinä on haastetta kasvivalinnalle. Kuunlilja ja jaloangervo ovat hyvin pärjänneet näillä paikoilla. Myös kallionauhukseni on yhdessä tällaisessa varjopaikassa ja hyvin pärjää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitan korvan taakse tuon kallionauhuksen, koska ovenpieli kaipaisi hiukan väriä ja pamausta pelkkään vihreyteen :)

      Poista

Lämmin kiitos kommentistasi!