perjantai 29. tammikuuta 2016

Puutarhastelijan herätyshaaste

Herätys Hyvät Harrastajat!

Laura Paratiisinpalasia-blogista pisti liikkeelle uuteen kauteen herättelevän kesämuistohaasteen. Tarkoitus on napata sattumanvaraisesti viime vuoden kesäkuvista 12, jakaa ne ja kirjoitella kesämuistoja siihen oheen. Lähden riemusta kiljuen mukaan, kyllä tätä hiljaisuutta onkin riittänyt jo. Ehdin jo kaksi postausta saada aikaan tälle vuodelle, mutta näin kolmanneksi olkoon vuorossa viime kesän muistelot.

Valitsin omani silmät kiinni, joten en tiedä, mitä tulossa on. Viime kesää joka tapauksessa :)

Kesäkuun yhdeksäs, paikka Nekalan uuvuttavan suloinen puutalokaupunginosa tässä Tampereen keskustan kupeessa. Syreenit parhaassa kukassa ja minä ulkona vain niiden vuoksi. Syreenejä saatiinkin ihailla pitkään, heti sen jälkeen kun ne lähtivät lopulta kukkimaan.

Toukokuun 24. päivä, oikeastaan vielä kevättä, mutta olkoon. Paikkana Hatanpään arboretum ja sen laita, johon lähdin metsästämään tähtäimeen kukkivia puita. Ja pojat, niitähän löytyi kyllä! Mielettömän nätti päivä sateisten keskellä, tuuli järveltä hyytävä, mutta puita ja kukkia löytyi. En millään muista, mikä tämä puu tarkalleen ottaen oli ja vaikka olen tehnyt muistiinpanoja (lähinnä tänne blogiin), en nyt löydä sitä koskevaa juttuakaan.

Viides heinäkuuta omassa pihassa kukki hyvin hetkelliseksi jäänyt sormustinkukka sekä myöhäiset akileijat. Piiskaava sade kaatoi kaikki korkeat kukat muutaman päivän sisällä, joten tämä on siltä onnelliselta hetkeltä, kun yksi rakkaimmista kukkijoistani oli vielä ihailtavissa.

19. elokuuta omassa pihassa kruunu- ja suvikakkarat kukkivat oikein olan takaa. Reunustin niillä kylväessäni polun reunat ja ne menestyivät säästä huolimatta tai johtuen oikein mainiosti. Yksi suositeltava kasvi kaikille, jotka kaipaavat kakkaroita pihaansa.

Haa! Onnistuinpas :) Tämä on kesäkuun 13. päivältä eli puutarhabloggareiden tapaamispäivältä Hatanpäältä eli ehkä koko kesän antoisin puutarhapäivä. Rakastuin koristeomenapuihin, jotka ruusutarhan portilla olivat täydessä kukassa ja muistan niitä Hernepensaskujanteen asukkaiden kanssa yhdessä kuvanneeni ja keskustelleeni syvällisiä kameroista :D Mahtava päivä, niin mahtava, että kysynkin jo, onko tapaamista järjestymässä tälle kesälle? Vinkatkaa, jos joku on jotain järjestämässä, tulen mukaan!

Toukokuun 27. päivä omassa pihassa omenapuun nuput olivat suloisimmillaan. Tämä vaaleanpunaisen sävy! (Tähän monta sydäntä, kiitos!)

25.8. ollaan taas arboretumissa hyönteisten perässä lammen rannan perennaistutuksessa. Rakastan sitä paikkaa! Perennojen keskellä kulkee polku, jonne on ihana sukeltaa, kun ympärillä pörisee ja tämä väriloisto oikein pistää hengähtämään. Muistan, että tällä kertaa paikalla ei juuri lentoliikennettä ollut, kylmä aamu ei ollut vielä herättänyt perhosia, mutta väriterapiaa sain senkin edestä.

Heinäkuun ensimmäisenä harasin oman pihan polkua sinne pyrkivistä ruohotuppaista ja muista vihertävistä. Kovin montaa kertaa ei tänä kesänä tarvinnutkaan tuota tehdä. Oikeastaan tykkään haravointipuuhasta niinkin paljon, että voisin perustaa oman japanilaisen puutarhan... Jokseenkin meditatiivista.

Kuudes kesäkuuta olivat siemenkylvöt itäneet ja osa jopa elossa. Meillä ei voi sisätiloissa kylvää, mutta olen keväisin kylvänyt ulos purkkeihin ja siitä sitten isompina suurempiin ruukkuihin tai ulos ne istutellut. En enää muista, minkä kasvin sirkkalehtiä tässä näkyy, mutta sen muistan, että pelastin niitä hukkumiskuolemalta ja muistaakseni kaksi, kolme sain isompaan ruukkuunkin aikoinaan.

Toukuun 24. päivä ja naapurin kirsikkapuun kukinta-aika. Odotan tätä joka vuosi. Nyt naapurissa asuvat uudet ihmiset, jotka tulevat vielä yllättymään iloisesti toukokuussa :) Seinän takana laulanut pappa muutti muualle ja uudet naapurit ovat vielä tuntemattomia, mutta kevään tullen tämäkin taloyhtiö herää eloon ja kaikille valkenee kaksi harrastustani. Kuka osaa arvata, mitä ne ovat? :D

9.6. on siperiankärhön aikaisen kukinnan aika. Se kasvaa sinnittelee varjoisassa portinpielessä, mutta kukat ulottuvat portin ylle aurinkoon. Yksi parhaista kasviostoksistani, nappivalinta tuohon hankalaan paikkaan. Viime keväänä istutin portin toiselle laidalle vuosikausia elossa selvinneen villiviinin, ja saavat siellä söpösti yhteen kasvautua.

Viimeisenä vielä elokuun seitsemännen päivän kasvipotretissa hyvin erikoisesti kerrottuna kasvava punaväriminttu 'Scorpion'. Vielä en ole täysin vaikuttunut sen viehätyksestä itselleni, mutta niin kauan kun se sopii perhosille, olen sen puolella :)

Olipa ihana palata takaisin värien pariin, nyt kun talvi on taas muuttunut epämääräiseksi kevätloska-ajaksi, toivottavasti vain hetkellisesti. Kiitos Laura oivasta haasteesta!

torstai 28. tammikuuta 2016

Kivikkopuutarha ja kevätajatuksia


Hyvää tätä vuotta kaikille puutarhaystäville!

Omakin puutarhamieli on hiljalleen heräillyt talviunilta ja jostain syystä tänä vuonna päällimmäisenä on metsäpuutarhan rinnalla viime vuonna aloitetun kivikkoryhmän jatkaminen (kröhöm, esimerkiksi istuttamalla kasveja). Sain viime vuonna peiteltyä osan alueesta maanrakennuskankaalla ja siihen painoksi ja osaksi tulevaa kivikkoa kokoilin jo jonkin verran kiviä. Minulla on jo olemassa muutama erittäin kuivan paikan perenna, jotka joko jaan tai siirrän tuohon tulevaan kivikkoon, mutta sormia tietenkin syyhyttää päästä hankkimaan myös lisää. 

Katselinkin puutarhavuoden aloittajaisiksi hiukan laatuohjelmia, kuten alla olevan BBC:n Great British Garden Revival -sarjan jakson, joka käsitteli muun muassa kivikkotarhoja. Näitä napsaistaan hyvin nopeasti netistä pois, mutta ainakin vielä tänään sitä on voinut uudelleen katsoa.



Lisämainintana vielä löysin itselleni uuden Monty Don -sarjan eli englannin puutarhahistoriaa valottavan sarjan The Secret History of the British Garden, jos se jotakuta muutakin kiinnostaa. (Miten niin jos? Voiko jotakuta olla kiinnostamatta?! :D)




Ajattelin kirjoitella kivikosta lisää, mutta ensin kysyn teiltä, että minkälaisia vinkkejä osaisitte antaa kasvivalintoihin ja kivikon suunnitteluun. Onko sinulla jokin luottokasvi, joka menestyy karussakin paikassa vähällä hoidolla, kuivaa ja kuumuuteen sopivia lajeja mielessä tai oma projekti, jonka voisit kommentteihin linkittää? Käyn mielelläni katsomassa erilaisia kivikkoistutuksia.

Oma suosikkini on tietenkin kotiin päin ei Hatanpään arboretumin kivikkoryhmä. Se on hieno! Ihan niin paljon tilaa tai noin mukavaa kasvupaikkaa ei meillä tarjolla ole, mutta ainahan sitä voi haaveilla. Tykkään tästä skandinaavisen ja omasta mielestäni myös itämaisen tunnelman yhdistävästä tilasta niin kovin.



keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Talviterveiset sisaruksilta


Meillä on vietetty laiskoja pakkas kissanpäiviä, kun ulos ei olla haluttu kuin hiukan nenänpäätä myöten, ja äkkiä kirmaten sisälle. Luulisi, että pakkasilla on sitten nukuttu varastoon, mutta ei, suojakelin alkaessa alkoi ilmeisesti sateinen sää ramasta ;) Kevättä ja ulkoilukelejä odottelevat nämä sisarukset kovasti.