maanantai 23. tammikuuta 2017

Kesäkuuhun keskittyen



Näin talvella on hyvin aikaa muistella (meille huonomuistisille kuvien avustuksella), mitä missäkin kasvoi, mitä tulikaan istutettua ja minne ja miten kävi senkin poloisen viime vuonna. Kesäkuussa puutarhainnostus on vielä tuoretta, joka puolella on muka aukkopaikkoja ja ihan kaikkialle voisi hommata lisää taimia. Joku saattaa hiukan menettää sydämensä sellaiselle kasville, mitä ei ollut alkujaankaan ostamassa, joku toinen pitäytyy tiukasti laaditussa listassa... Ja hölyn pölyt! En tunne yhtäkään puutarhaihmistä, joka ei innostuisi uusista kasveista ja lajeista tai lajikkeista ja jonka mukaan ei tarttuisi ex tempore -ostoksia. 

Tässä kuvassa olen täyttämässä takapihan viimeisintä kasvitonta aluetta, vaikkakin ihanainen Haikalan-tuliaisena hankittu Juhannusmorsian päätyikin lopulta toiseen kohtaan. 


Portilla vuokkopuutarhassa pusketaan täyttä häkää arovuokkoa. Siinä on yksi parhaimmista hankinnoistani ikinä - leviävä, mutta kukintansa jälkeen muille tilaa antava, kaunis kukka. Pientä tiiliprojektia pukkasi, mahtoivatko päätyä lopun polun reunukseen nämä? 


Omenapuun alla kellukat ojentelevat pitkiä kukkavanojaan. Tykkään näistä kyllä, mutta niille on vaikea löytää sopivaa paikkaa, jossa ne eivät olisi pidemmän päälle tiellä. Viime kesänä taisin leikata kukkavat lopulta alas. 


Ruohontuppaat, penteleet, kasvavat kaikkialla. Tässä olen tainnut kaivella niitä kukkamaasta polulle, jonka haraan aina rikkakasvikierroksen jälkeen puhtaaksi. Hiekkapolku on kyllä ollut helppohoitoisin vaihtoehto nurmelle, silloin tällöin vähän haraa ja haravaa, ja puhdas on. Ei vaadi leikkaamistakaan ;)


Etupihan varjopuutarhaprojekti voi paksusti. Jopa niin paksusti, että sitä on paras kuvata näin alkukesällä, ennen kuin totuus paljastuu. Olen tietoisesti yrittänyt ylläpitää sammalta, se kun mielellään varjossa kasvaa. Näistä kuvista on muuttunut maisema jo paljon, kun olen laajentanut istutuksia nurmikon puolelle. Itse asiassa etupihalla ei ole enää kahteen kesään ollut ollenkaan nurmikkoa ja uusi naapuri, jonka kanssa jaamme etupihamme, istutti omalle puoliskolleen rhodoja ja jatkoi edellisen naapurin innostamana hakkeella kattamista. Nurmikko oli täällä kitulias joka tapauksessa, joten voin olla vain tyytyväinen tästä :) 


Etupihalla kasvaa erinäinen määrä erilaisia jaloangervoja. Ne ovat viihtyneet yhdessä naapuriasunnossa, joten ajattelin niiden viihtyvän tässäkin. Kylmä varjo takaa kuitenkin sen, että kaikki kasvaa erityisen hitaasti, joten aivan näiden parasta antia ei vielä olla päästy nauttimaan. 


Ikkunan alla on kesäkuussa vielä mukavan vehreää, eikä mikään kasvi ole päässyt valloilleen. Tämä penkki vaatisi jakamista ja uudelleenjärjestelyä, varsinkin kun viime talvi vei sieltä vaikka mitä. Ja minulle niin rakas japaninvaahtera ei ikävä kyllä selvinnyt maassa, vaikka ensialkuun näyttikin keväällä elon merkkejä. Kevään ilmat voivat olla petollisia myös kasveille. Tässä se kukoistaa kuitenkin vielä ruukussaan. 


Takapihalla aamuauringossa on vielä kesäkuun alussa hyvinkin sinisävytteistä, mutta aurinko ojentelee jo ensisäteitään tännekin. Jos etupiha on pimeä ja kylmä, on takapiha samoissa määrin valoisa ja erittäin lämmin, jopa kuuma.  


Hopeahärkki yrittää pärjätä rikkaruohoille, jotka sen mukana naapurista meille kantautuivat. Kesäkuun alussa tämäkin on vielä mahdollista... Naapurit ovat lahjoittaneet vaikka mitä kasveja vuosien saatossa. Täällä kotiloalueella ei kannata muualle paljon lahjoittaakaan. Meiltäkin saisi, jos joku kotilollinen puutarhailija haluaa tulla jotakin kaivamaan, vink vink. 


Vuodet ovat vierineet, nurmikkoala on vuosi vuodelta pienentynyt ja lopulta kadonnut sekä etu- että takapihalta kokonaan. Kasveja on valtavasti, eikä niissä ole enää päätä eikä häntää. Jos joskus oli jonkinlainen idea, suunnitelma tai väripaletti, nyt on käsistä riistäytynyt runsaus ja joka puolella aivan kaikkia värejä. Näin kevätkesällä paletti on vielä suhteellisen sävy sävyyn, mutta odotapas elokuuta :)

Minkälainen on kesäkuu sinun puutarhassasi?

6 kommenttia :

  1. Voi miten ihana kesäinen postaus. Kaunis on kesäkuusi. Kevättä odotellen!

    VastaaPoista
  2. Tämän postauksen selaileminen kyllä piristi aamuani. Ihanan värikylläisiä, valoa hehkuvia ja lämpöisiä kuvia. <3 Parvekepuutarhani on kesäkuussa vielä mukavan selkeä, yksinkertainen ja helppohoitoinen, kun kasvit eivät ole vielä päässeet valtaamaan koko tilaa (mikä sekin on kyllä ihanaa, mutta tuottaa oman vaivansa). Kesäkuussa tulee hankittua tai saatua yleensä myös hurjan paljon kesäkukkia. :)

    Varpuslintu / viikarivartti.blogspot.fi

    VastaaPoista
  3. Nurmikkoalueen vähentäminen ja muun istutuksen lisääminen ovat myös omassa suunnitelmassani. Siellä kesäkuu on ollut rehevä ja monipuolinen. Tätyypä kurkistaa omia mnenneitä kesäkuu-kuvia!

    VastaaPoista
  4. Ihana kesä <3 Toivon laajempia kuvakulmia etupihaltanne sitten kun se kesä taas tulee :) Lohdullista luettavaa tällaiselle vasta-alkajalle, että suunnitelmista lipsuminen on puutarhaihmisen tunnusmerkkejä x)

    VastaaPoista
  5. Ihania muistoja kesästä! Ihanat arovuokot! Minulla ainakin ryöpsähtää kaikki sekaisin, kun menen taimitarhalle. Muistilappu unohtuu taskuun ja kärryt ovat täynnä mitä ihanampia kukkia...Meillä kukkii kesäkuussa akileijat, iirikset, unikot ja laukat. Niitä odotellessa!

    VastaaPoista
  6. Ihania kuvia kukista ja kesästä! :)

    VastaaPoista

Lämmin kiitos kommentistasi!