keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Tarinoita jokilaaksosta: Jouluna


Hei rakkaat puutarhaystävät!

Tällä kertaa liikumme poikkeuksellisesti sisätiloissa, kun pääsen vihdoinkin esittelemään meidän jokilaakson kakkoskotia teillekin. Perhe ja ystävät pääsivät näkemään muuttuneen keittiön tapaninpäivänä, joten nyt voin hyvillä mielin esitellä tunnelmia teillekin. 

Jokilaakson torppa on ilmeisesti 1906 rakennettu vanha hirsitalo, jossa asustamme miehen maatöiden aikaan. Olemme hyvin hiljakseen remontoineet niitä oleellisimpia kohteita, kuten kylpyhuoneen ja nyt viimeisimpinä keittiön. Myös kamari on saanut uudet hepenet. Mökillä on paljon väriä, ruusuja, pioneja ja lintuja seinillä ja samalla tavalla jatkuu myös muiden tilojen muutos sitten joskus. 

Mukana myös kuvia uudenuutukaisesta keittiöstä, jossa kuvasin niin hämärässä, että kamera ei aivan pysynyt mukana. Tervetuloa kuitenkin näiden kuvien myötä yhden tulevaisuuden puutarhaprojektinkin pariin. 


Tässä muutamia kuvia joulutunnelmista aivan täydellisen metsäkuusen täyttämästä pirtistä, jota ei muuten ole vielä remontoitu. Sohvalla on isäpuoleni jo edesmenneen siskon värkkäämä peite ja lattialta löytyy anoppilan mattoja sekä pieni jakkara, jonka saimme naapurista. Tulevaisuudessakin haluan jatkaa vanhojen esineiden matkaa täällä meillä. Seinillä komeilee myös apen tekemää kissataidetta. 





Tänä jouluna matkaan löysivät myös led-kynttilät, jotta kissojen kanssa on turvallista asustaa myös joulun aikaan. Appi pelästyi pahanpäiväisesti, kun unohdin yhden kynttilän ajastuksen päälle ja se pimeässä tuvassa loimotti yksinään, voi parkaa. 




Kissoilla oli tänä jouluna tekemistä, koska jostakin syystä hiiriä on rapistellut seinissä yllätyspaljon. Sisällä niitä ei ole viiteen vuoteen näkynyt, yhden kerran kissojen kynsiin päätynyt hiirulainen  kun pomppasi karkuun ja varmaakin jakoi tämän tiedon tuleville sukupolville. Kuusi nälkäistä kissansilmää vastassa taisi olla liikaa ;)


Tänä jouluna pääsin vihdoinkin kestitsemään maalla kaikkia minulle tärkeitä ihmisiä. Leivoimme äidin kanssa leivinuunissa leipää, mikä tuntui kovin tärkeältä jutulta minusta. Vanhan kansan osaamista ja äidin lapsuudenmuistojen herättämistä henkiin samalla, kun saimme juhliimme tuoretta tarjottavaa. 



Säilytän kuivatuotteet joko jääkaapissa tai lasipurkeissa, jotta välillä tyhjillään olevalla mökillä ei olisi liikaa kiinnostusta hiiripopulaatiossa. Tämän hyväksi havaitun tavan toin meiltä kotoa, jossa näin olen tehnyt jo useamman vuoden. 


Tiskit meillä kuivataan puuhellalla, jota ei juuri lämmitellä, mutta viereinen leivinuuni hohkaa lämpöään. 



Nämä ihanan värikkäät pannunaluset sain jokilaaksossa vierailleelta ystävältä - niitä ovat kaikki hipeltäneet sen jälkeen ja ihastelleet :) Kiitos vielä sinne!


Pitkään pähkäilimme sopivaa tapettia, ja lopulta sen pohjaväriä. Kompromissina vaaleanpunaiselle päädyimme tähän ja olen siihen tyytyväinen. Minusta nuo kukat ovat selvästi yksinkertaisia pioneja. Valaistuksesta riippuen tapetissa korostuvat joko kukat tai niiden lomasta linnut. Kuvassa myös monta isoa virstanpylvästä: sähköä ja sen myötä valoa siellä, missä tarvitaan ja niin mukava ja yksinkertainen asia kuin verhot. 


Tämän oven takaa löytyy kylpyhuone. Kattolamppuja etsimme pitkän aikaa, jotta kaikki vaatimukset täyttyivät ja nämä saksalaiset lopulta sopivat täydellisesti. Ne ovat sen verran uudet, että ihan häikäistyy ne päälle napsaistessaan. Kyllä se valo vaan osaa olla mukava juttu, vaikka hämärässä viihdynkin. 

4 kommenttia :

  1. Onpa kaunista ja niin tunnelmallista. Upeat nuo saksalaiset lamput ja tapetti on tunnelmaan ja ympäristöön sopiva. Varmasti ihanteellinen paikka viettää joulua. - Hyvää tammikuuta sinulle!

    VastaaPoista
  2. Kaunis kukkatapetti! Minulle tulee kuvista vanha mummulani mieleen. Talo purettiin -90-luvulla, eikä enää ole kuin kuvia jäljellä. Nautinnollista tätä vuotta sinulle!

    VastaaPoista

Lämmin kiitos kommentistasi!